perjantaina, syyskuuta 28, 2012
Havator historiaa;Torniolaakson keisari Ahti Hanhirova tyhjensi järven naapurin silmille
Torniolaakson keisari Ahti Hanhirova
tyhjensi järven naapurin silmille.
HYMY 11/marraskuu 1972 Teksti Osmo Lahdenperä:
"Torniota ja jokilaaksoa hallitsee mahtava raharengas, jonka johdossa on Ahti Hanhirova, 55, Hanhirova-Yhtymän toimitusjohtaja. Mies tekee mitä tahtoo. Hän ostaa arvokkaita maa-alueita kaupungin nenän edestä piirittäen pian koko Tornion.
Keväällä hän vesilaista välittämättä tyhjensi 20 hehtaarin järven ja mylläsi sen maansiirtokoneilla toiseksi. Liete ja muta painuivat alempaan järveen liaten sen kirkkaan ja kalaisan veden perusteellisesti.
Mutta alemmalla järvellä asuu toinen toimitusjohtaja, Erkki Parkkonen joka suuttui, tarttui ensin kivärriinsä mutta teki sitten rikosilmoituksen. Lapin erämaassa on nyt kaksi toimitusjohtajaa napit vastakkain.
Ahti Hanhirova
Keskustapuolue hallitsee Torniojokilaaksoa kuin perunaruttoa poteva torajyvä, ja se takaa liikemies Ahti Hanhirovalle toimintamahdollisuudet.
Suvun poliittisen vallan on pohjustanut Veikko Hanhirova, Ahdin veli, Kepun kansanedustaja joka kuitenkin viime eduskuntavaaleissa jäi 28 äänen päähän.
Väittävät että omat koirat purivat: kun pari suurta karunkilaista sukua näki miten Karungin asemakaavan arvokkain osa oli keskitetty Hanhirovien maille, he vaihtoivat SMP:hen ja Veikko Hanhirova putosi.
Se ei vähentänyt hänen poliittista valtaansa Torniojokilaaksossa, kunnallisvaaleissa hän on tiikerijoukkoineen voimakkaasti mukana, ja veljekset pelaavat yhteen.
Ahti Hanhirova ei esiinny julkisesti kepulaisessa politiikassa. Hän on keskittynyt konkreettiseen toimintaan. Hän ostaa yhdyskunta-suunnittelun kannalta strategisia maita ja on viime aikoina siirtynyt maansiirtotöistä rakentamiseen.
Tähän mennessä hän on rakentanut paikkakunnalle kuusi rivitaloa sekä Tornion korkeimman kivikolossin, jota kutstutaan Lompsalinnaksi.
Sen alakerrassa on viinakauppa ja katolla loistavat neonvaloin sanat Fennia-Patria.
Hanhirovan "Lompsalinna" näkyy Tornion korkeimpana talona kauas. Yläkerrassa on uima-allas ja talvipuutarha.
Ja kun muistaa, että Ahti Hanhirovalla oli vuoden 1970 verokalenterissa vain 550 äyriä, täytyy ihailla miehen kykyä käyttää minimaaliset tulonsa noin näyttävästi.
Tyhjätasku ostelee hehtaareja
Ahti Hanhirovan asemaa kuvannevat erään tieasioissa kärsimään joutuneen tullimiehen sanat:
-Pannaan pystyyn kansalaiskeräys ja palkataan Amerikasta ammattitappaja. Ei sille muuten mitään mahda.
Hanhirovat tunnetaan kovina miehinä koko Lapin läänissä. Ahti Hanhirova on Hanhirova-Yhtymän toimitusjohtaja. Firma tekee maansiirtotöitä ja on perheyhtiö, jonka toimitusjohtaja on siirtänyt kaiken omaisuuden kahden alaikäisen poikansa ja vaimonsa nimiin.
Mutta vaimo Märta Hanhirovalla ei ollut äyriäkään verokalenterissa.
Ennen edustkuntavaaleja veli Veikko katsoi tarpeelliseksi ilmoittaa Pohjolan Sanomissa, että hänellä ei "valitettavasti" ole mitään tekemistä Hanhirova-Yhtymän kanssa.
Eikö yhtymän maine ollut hyväksi Eduskuntaan pyrkiville?
Ahti Hanhirovan veroäyrit olivat viime vuonna 550 eli noin 80 markkaa. Vuonna 1968 hänella oli 100 äyriä. Pohjolan Sanomat teki asiasta pienen uutisen - huolimatta siitä että lehden johtokunnan varapuheenjohtaja on veli Veikko. Tosin uutisessa ei mainittu Ahti Hanhirovan nimeä vaan puhuttiin "erään torniolaisen toimitusjohtajan" sadasta veroäyristä.
Äyreistä päätellen ei mene heikosti ainoastaan toimitusjohtajalla, vaan myös yhtymä tuntuu olevan tyhjätasku: vuoden 1971 verotuksessa sillä oli ainoastaan 92 000 äyriä, mikä viittaa noin 50 000 markan vuosituloihin.
Mutta omat ja yhtymän vähäiset tulot yhdistämällä Ahti Hanhirova on pystynyt rakentamaan kuusi rivitaloa, yhdeksänkerroksisen kivitalon tornion keskustaan -- ylintä uima-altaineen ja talvipuutarhoineen hän asuu itse, ostamaan pari järveä satojen hehtaarien tiloineen, Mannerheimin Lastensuojeluliiton entisen lastenkodin tilan Tornion Kivirannasta, metsäpalstoja Ala-Tornion, Tornion ja Ylitornion alueilta.
Viimeisin ja suurin maahankinta, jossa Tornion kaupunki jäi taas kerran nuolemaan näppejään, oli Torniojoen Uitto Oy:n maat Hellälän niemestä Tornion joen suulta.
Uittopäällikkö Åke Svensk, Suomen konsuli , ei suostunut ilmoittamaan kauppahintaa. Hän sulki puhelimen. Alueen kooksi hän muisteli 11-17 hehtaaria, mikä on uittopäälliköiltä aika huonosti muistettu.
Kauppahinta liikkui 400 000:n ja 600 000:n markan välillä. Hellälän niemi on nelisen kilometriä keskustasta, meren äärellä. Kaupunki oli suunnitellut sinne virkistys- ja camping -aluetta, mutta havahtui liian myöhään.
Samoin kävi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kivirannan tilan kanssa. Suuri ja kova mies ehti ensin.
Sitä miten Uiton Hellälän niemi voitiin viedä kaupungin nenän edestä, voi miettiä tämän suhdeverkoston pohjalta: Tornionjoen Uiton uittopäällikkö Åke Svensk on Rajajokikomission puheenjohtaja, komission jäsenenä on Veikko Hanhirova. Ja kun Veikko on Ahdin Veli, piiri pieni pyörii.
Jokatapauksessa on odotettavissa, että Ahti Hanhirovan veroäyrit näyttävät näiden hankitojen takia hieman toisenlaisilta uudessa verokalenterissa. Vuosina 1970 - 71 hän on ostanut ainakin seitsemän tilaa, joiden yhteissummaksi kertyy 773 000 mk.
Erään pankinjohtajan mukaan 90 % Hanhirova-Yhtymän tuloista tulevat valtiolta, valtiolle suoritetuista töistä. Eikö valtiolta liikene Tornioon omaa maansiirtokalustoa?
Melkoisesti kummastellen sitäkin, että valtionjohtosen Outokumpu Oy:n Kemin kaivoksilla ovat louhintatyöt olleet alusta alkaen Hanhirova-Yhtymän monopolina.
Päälle päätteeksi Hanhirova-Yhtymä sai Metsäseura Tapiolta urakan tehdä 2 kilometriä tietä Junkijärven maisemiin - Ahti Hanhirovan omille maille!
Vuoden vaihteessa yhdistetään Tornioon Karungin ja Ala-Tornion kunnat. Tuleva suur-Tornio tarvitsee uuden kaupungin talon, jota piakkoin aletaan rakentaa. Kun Ahti Hanhirovalta ei pyydettykään urakkatarjousta, hän lähetti kaupunginhallitukselle kirjeen, joka epähienon sättimisen lisäksi sisältää myös selvän uhkauksen. Pari otetta:
-Te kaupunginhallituksen vasemmiston ja liberaalien edustajat. Osoittakaa minulle yksikin rakennusliike, jolle olette paperina antaneet ja jolla olisivat tällaset edellytykset. Sen voin Teille sanoa, että niitä ei luoettelossanne ole ainuttakaan...
-Toteaisin lopuksi samoin kuin eräänä jouluna pukkipalvelun sihteeri, että "valitettavasti pukit ovat loppuneet, mutta tonttuja on sitä runsaammin."
-Tornion kaupungin puolesta hartain toiveini on, että Teidän kaltaisia neropatteja ei seuraavassa kaupunginhallituksessa istuisi, sillä metsä on paha vastaamaan siten kuin sinne huudetaan.
Hanhirova aikoi siis kostaa kaupunginhallitukselle. Hän näyttää todella tietävän oman mahtinsa. Toinen ja todennäiköisempi vaihtoehto on, että hän on harvinaisen taitamaton ja epädiplomaattinen, suoran ja karkean toiminnan mies.
Tulee halvaksi rikkoa vesilakia
Ahti Hanhirova, 55, on suunnattoman energinen mies ja käyttää energiaansa varsin monella tavalla. Yksi hänen kesäpaikoistaan sijaitsee Karungin kunnassa Aapajärvellä, josta hän omistaa saaren.
Järveä hän ei kuitenkaan omista vaan se on jakokunnan yhteinen. Siitä piittaamatta hän päätti nostaa järven pintaa, ja muiden mielipidettä kysymättä patosi järvestä lähtevän puron.
Vesi nousi pelloille ja tilallisten talousveden saanti kärsi. Yhdeksän asianosaista valitti, juttu puitiin Ala-Tornion käräjillä, pato määrättiin purettavaksi, Ahti Hanhirova maksamaan purkupalkat isännille sekä 150 mk sakkoa vesilain rikkomisesta.
-Noin halvasta kannattaa lakia rikkoakin, oli erään isännän mielipide. -Jos joku maajussi olisi tehnyt samoin, olisi heti ollut kymmenen poliisia niskassa.
Hanhirova tietysti valitti hovioikeuteen. Yhtä kuvaavaa on se, että Hanhirova ei koskaan käytä juristia apunaan. Hän luottaa omaan voimaansa.
Uskooko Hanhirova vain korven laika?
Valtaansa ja voimaansa hän luotti myös Junkijärvellä, joka on hienossa erämaassa Aavasaksasta itään.
Aapajärven tuomiota hän ei ottanut ennakkotapauksena eikä varoituksena. Eikä ollut syytäkään, sillä nyt hän päätti nostamisen sijasta laskea järven pintaa, itse asiassa tyhjentää koko parinkymmenen hehtaarin Junkijärven.
Hanhirova omistaa Junkijärven siihen liittyvine kolmine maatiloineen, ja kun niihin yhdistetään läheinen neljäs hehtaaria kertyy 300-400.
Nämäkin hehtaarit ovat viisaasti kahden alaikäisen lapsen, Erkki Petter ja Antti Petter Hanhirovan nimissä.
Syksyllä 1971 Hanhirova määräsi paikalle Yhtymän maansiirtokoneet kaivamaan auki Junkiojan niskan. Mutta tuli kallio vastaan, järven pinta aleni muttei loppunut. Työ täytyi keskeyttää.
Seuraavan vuoden maaliskuussa Hanhirova määräsi paikalle Yhtymän paineilmaporat. Korpi kaikui kun ilmakompressorit syöksyivät sysäysvoimaa. Junkiojan kallion niska katkesi yli kahden metrin syvyydeltä.
Se jytinä sai 18 metriä alemmalla järvellä kuunnelleen toisen toimitusjohtajan, Erkki Parkkosen jalkoihin vauhtia.
Hän lähetti Ylitornion kunnan vesilautakunnalle kirjelmän, joka päättyy näin:
"Nyt on kallioporaukset aloitettu, niin uskomattomalta kuin tuntuukin.
Suurten vahinkojen estäminen edellyttää pikaisia toimenpiteitä töiden lopettamiseksi. Koska näin on, pyydän kunnioittavasti vesilautakunnalta pikaisen tiedon sen mahdollisuuksista saada mainittu lainvastainen louhintatyö ajoissa pysäytetyksi. Muussa tapauksessa tulen pyytämään tämän viikon aikana asiaan kaiken mahdollisen virka-avun myös muuta tietä."
Kirjelmällä ei ollut mitään vaikutusta. Erkki Parkkonen lähetti vielä kolme yhtä korrektisti muotoiltua vetoomusta, mutta ne upposivat Vesilautakunnan arkuuden ja laintulkintojen suohon.
Parkkonen sai kuitenkin vesilautakunnan kokoon 8.4.1972 ja Hanhirovan sinne kuultavaksi. Tämä ilmoitti tyhjentävänsä järven toukokuun lopulla, kun on saanut siihen luvan.
Parkkonen sekä Aatos Toivanen, tilallinen, palasivat kokouksesta Hosiojärvelle, näkivät ja kirosivat: järvi oli mustana, Junkioja työnsi suun täydeltä mutaa ja lietettä. Se oli räjäytetty auki vesilautakunnan kokouksen aikana!
-Kahloimme lumessa pyhävaatteet läpimärkänä ja katsoimme, kuinka loka valui täyttäen metsäojat ja sotkien järven, kertoo Erkki Parkkonen.
-Naapurin isäntä, Toivanen, soitti vesilautakunnalle, että tulkaa nyt katsomaan. Sillon minulla oli viha huipussaan ja vinsesteri mielessä. Ajattelin että jos Hanhirova saapuu lautakunnan mukana, silloin on käytettävä vinsesteriä, koska näyttää siltä että korvessa on ainoastaan korven laki. Ainakin Hanhirova tuntee vain sen.
Lautakunta kävi ja levitteli käsiään. Parkkonen teki vielä samana päivänä rikosilmoituksen Ylitornion poliisille. Poliisit kävivät mutta mitään muuta ei tapahtunut.
Nimismies ja vesilautakunta antoivat kaikesta piittaamatta hiljaisen hyväksymisensä näille vesilainvastaisille toimille, sanoo Parkkonen. -He eivät pystyneet ja ilmeisesti eivät halunneet pahoittaa Hanhirovan mieltä.
Hanhirovan toimenpiteet ovat aivan ilmeisesti myös Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn rajajokisopimuksen vastaisia. Rajajokisopimuksen I luvun 1. artikla ja III luvun 1. artikla puhuvat järvistä ja vesitöistä jotka ovat rajajoen haarautumia tai laskevat rajajokeen.
Artikloissa kielletään tällaisten vesistöjen veden korkeuksien säätely samoin kuin muutkin toimenpiteet, jotka vaikuttavat pohjavesiin ja yleensä luonnonmuutoksiin.
Toimenpiteille on saatava rajajokikomission lupa.
Mutta kun muistetaan että Ahdin veli Veikko Hanhirova on rajajokikomission jäsen, on kaiketi tyydyttävä vain nyökyttelemään päätä ja rykäisemään ymmärtäväisesti.
Vahingonkorvaukset ovat isot
Mutta Junkijärvellä tapahtui sitä enemmän. Ahti Hanhirova on käyttänyt suuria maansiirtokoneitaan estottomasti ja muuttanut koko järven luonteen.
-Hän tyhjensi järven ja päästi sen pohjamudat Hosiojärveen, kertoo Parkkonen. -Luonnollisesti sen vesi sotkeentui.Puro jota pitkin vesi aikaisemmin virtasi rauhallisesti, ei tietenkään jaksanut niellä moisia vesi- ja lietemääriä. Ne levisivät metsiin ja tukkivat ojituksia.
-Kuolleita kaloja ajelehti Hosiojärvessä, joka on ollut kuuluisa kirkkaasta vedestään. Tänä vuonna sitä ei ole voinut kirkkaaksi sanoa.
Erkki Parkkosella on kesänviettopaikkanaan vanha mökki Hosiojärven rannalla. Itseasiassa hän viettää siellä perheineen suuren osan vuodesta. Ajaa aamulla töihin Tornioon ja palaa illalla.
Mitä mieltä on tyhjentää kaunis erämaajärvi, myllertää ja kaivaa täyteen kanavia. Onko vaikuttimena ollut joku etelän matkailubrosyyrin ankkalammikko suihkukaivoineen.
Ympäristöstä huomaa että mies suhtautuu kunnioituksella ja rakkaudella luontoon. Mihinkään ei olla koskettu, ruoho ja puut ja pensaat kasvavat vapaasti. Pihalla on suuri lintujen ruokintalava, metsän reunassa vastaava jäniksille ja metsälinnuille.
Täysi vastakohta ylemmällä järvellä olevalle Hanhirovan kelohonkapalatsille raeruohoineen, istutuksineen, keinotekoisine saarinee.
-Kun on kyse tällaisesta lepopaikasta, kuten minun osaltani on sanoo rauhallinen ja rehti Parkkonen, -On markoissa vaikea mitata sitä vahinkoa kun menettää kirkkaan ihanan veden, jota on voinut läpi kesän käyttää ruokavetenä, tänä kesänä se on ollut erittäin epämieluisaa jopa uintivetenä.
-Järvessä on ollut runsaasti kalaa, ja kylmästä kirkkaasta vedestä nostetut kalat ovat olleet herkkua. Tänä kesänä ei ole voinut verkkoa laskea veteen. Se on heti likainen ja tahmea, tulee niin raskaaks että painuu pohjaan. Katiskat joilla on saanut ahventa ja haukea yllinkyllin, eivät ole antaneet tänä kesänä yhtään mitään.
-En käsitä ajoiko tuo likainen vesi kalat edellään pois järvestä johtavaa puroa myöten vai minne ovat menneet, mutta myöskään naapurin isäntä ei ole saanut yhtään kalaa.
-Naapurin isännällä on kala-allas johon hänen piti tänä kesänä istuttaa kalat, mutta siittä ei tullut mitään. Myös minun piti rakentaa allas joka olisi saanut vetensä Junkiojasta, mutta oja on nyt kuiva.
Ajottiko vaatija vahingon korvausta?
-Kyllä. Vahingot ovat niin selvät että on vaadittava. Vastikään kaivetut metsäojat ovat menneet tukkoon, kalat ovat kadonneet. Vahinkoja on vaikea mennä markkamääräisesti kiistatta määrittelemään, mutta kesänviettopaikan arvon aleneminen on aivan selvä asia.
-Kyseessä on niin suuret henkiset arvot, että korvausvaatimus tulee olemaan suuri. Sen on oltava suuri, jotta vesilain rikkomiselle tulisi jokin este.
Näissä erämaissa on siis kaksi toimitusjohtajaa napit vastakkain.
-En minä halua olla vastakkain, mutta en tule myöskään taipumaan oikeudettomaan tilaan, jonka uhriksi olen nyt joutunut. Olen vakuuttunut, että Eduskunnan oikeusasiamies tulee saamaan asiat järjestykseen.
Toisin sanoen Hanhirova saa jälleen 150 markan sakon, mutta on myös saanut tahtonsa läpi?
-Sellainen sakko ei vastaa tarkoitustaan. Sillä summalla kannattaa jo lakia rikkoakkin.
Palautuko Hosiojärvi ennalleen?
-Vaikea sanoa. Liete on jonkin verran laskenut, mutta kun kävelee uimarannassa, jälkeen jää sekoittuneen veden vana. Ja kun tuuli käy, se nostaa pohjasta mutaa. Järvi on nyt luonnottoman runsaasti lastattu leijuvalla roskalla ja lietteellä, joka tuli Junkijärvestä.
Ovatko virkamiehet peloissaan vai lahjottu
-Ei laissa sinäänsä mitään vikaa ole, sanoo Parkkonen, -Mutta esittelevissä viranomaisissa sitäkin enemmän. Heitä ei saa millään töihin.
Ei ainakaan Junkijärven tapauksessa. Hanhirova herättää paikallisissa virkamiehissä yleistä haluttamuutta tutkimuksiin.
Vesilautakunta totesi että Junkioja oli räjäytetty ja vettä juoksutettu Hosiojärveen ilman lupaa. Mutta jopa lautakunnan puheenjohtaja, ylitullivartija Lauri Kohonen oli sitä mieltä, että omalle järvelle saa tehdä mitä vain.
Jotkut olivat toista mieltä ja niin juttu siirrettiin kuin kuuma peruna Lapin Vesipiirin tutkittavaksi.
Ja mitä teki Ylitornion nimismies Lasse W. Honkanen?
-Kyllä siellä paikalla käytiin, sanoi Honkanen.
Tekikö Parkkonen rikosilmoituksen?
-Kai se teki. Mutta on ollut noita kansliatöitä koko kesän niin paljon... Soittakaa ylikonstaapeli Virtaselle, hän kävi siellä.
Ylikonst. Virtanen: -Parkkonen teki rikosilmoituksen ja käytiin paikalla katsomassa. Mutta silloin oli vain valmistelevat työt meneillään.
Juuri niistähän Parkkonen teki ilmoituksen.
-Joo, mutta Hanhirova odotti lupaa veden juoksutukselle.
Mistä hän sitä odotti?
-???????
-Krhm, en löydä nyt niitä papereita, konstaapeli joka asiaa tutkii, on juuri lomalla...
Jaha. Hellurei, ja herrat nauraa.
On todennäköistä ettei Hanhirova ole mitään lupaa mistään hakenutkaan. Ja jos hän on luvan saanut, se on laiton koska asianosaisia ei ole kuultu.
Entä mitä teki Lapin vesipiiri?
Piiri-insinööri Listo ei antanut Hanhirovan asiaa kenenkään alaisensa tutkittavaksi -Ei varsinkaan insinööri Ahti Riskulle joka tunnetaan lahjomattoman rehellisenä Lapin oikeustaistelijana.
Listo päätti hoitaa asian itse.
Missä vaiheessa juttu on nyt, insinööri Listo?
-Olen lähettänyt Vesihallitukselle kirjelmän.
Miltä asia näyttää?
-Koko asiassa ei ole mitään perää, se on aivan turhan päiten vireillä.
Miten perustelette?
-En minä nyt kaikkia muista, se on pitkä kirjelmä... mutta... Junkijärvi on niin pieni ja Hosiojärvi niin suuri.
Ins. Listo kehoitti tulemaan Rovaniemelle lukemaan kirjelmänsä, mutta jos mies ei itse muita perusteluja muista, turha sitä on lähteä lukemaan.
Peli on siis pelattu ja toimitusjohtaja Ahti Hanhirova johtaa kaikin tuomariäänin. Toimitusjohtaja Erkki Parkkosella ei ole enään muuta toivoa kun Eduskunnan oikeusasiamies, jolle toukokuussa lähetetty valitus päättyy näin:
"Kaiken edellä olevan johdosta katson jääneeni vaille lain suojaa virkamiesten laiminlyönnin vuoksi, koska selvästi vesilaissa (1. luvun 15 §) kiellettyä ja oikeuttani loukkaavan järven tyhjentämistä ei ole yritettykään estää. Erityisesti katson vesilautakunnan viivyttäneen asiaa suorastaan tarkoituksellisesti ja koska vesilautakunnalle ja vesipiirille kuuluu vesilain mukaan valvonta jo viran puolesta eivätkä he ole ryhtyneet toimenpiteisiin edes saatuaan ilmoituksen, katson kyseessä olevan virkavelvollisuuksien laiminlyönnin. Myöskään nimismies ei puuttunut asiaan, vaikka pyysin häneltä virka-apua selvästi lainvastaisen toimenpiteen estämiseksi.
Pyydänkin kunnioittaen teitä ryhtymään toimenpiteisiin rikkomusten saattamiseks oikeuden käsiteltäviksi ja virkamiesten velvoittamiseksi virkavelvollisuuksiensa täyttämiseen."
Erämaa uhkaa
Naapurit kertoivat että Junkijärvelle on vähän vaarallista mennä: luodit voivat lennellä kerran olivat poromiehet eksyneet Hanhirovan järvelle ja heitä kohti oli ammuttu. Mutta poromiehillä oli pyssyt mukana ja he ampuivat takaisin.
Varoituksista huolimatta uskaltauduimme järvelle. Näky on uskomaton Junkiojan kallioniska on porattu ja räjäytetty taivaantuuliin, röykkiöittäin kiviä ja maata pitkin metsää.
Louhokseen on tehty pato mutta se on tarpeeton: vettä ei ole sen kummallakaan puolen.
Itse järvi on masentava. Ristiin rastiin halkeillut järven pohja irvistelee kuin autiomaa tai kuun maisema. Rannoille on työntötraktoreilla puskettu
metrien korkuiset vuoret järven mutapohjaa -sitä joka ei lähtenyt Hosiojärveen Parkosta ja Toivasta ilahduttamaan.
Rantametsiin on kaivettu outoja kanavia, järvi on myllätty valtavalla tavalla. Murhattu järvi.
Mitä mieltä on ryhtyä saneraamaan kaunista luonnon järveä keskellä erämaata? Mihin Hanhirova pyrkii - luomaan oman valtakunnan?
Parkkonen pudistaa päätään: -En voi käsittää.
Järven ekologia mikromaailmoineen on vuosituhansien kehityksen tulos. Nyt se on hetkessä hävitetty. Palautuuko se koskaan ennalleen, ja kuinka kauan siihen kuluu ennen kuin järvi yleensä täyttyy.
Edesmenneen Junkiojan hitaasta virtauksesta päätellen se kestää kauan.
Yhdellä rannalla kohoaa suuri ja komea Lapin kelohongista rakennettu huvila. Sitä ympäröi tasainen raeruohomatto kuin muovinen unelma.
Huvilan eteen on kaivettu keinotekoinen pyöreä saari. Kun tarpeeksi on kaivettu, on hiekkaakin saatu näkyviin.
Pihalla meidät on huomattu. Laukauksia ei kuitenkaan kuulu. Ahti Hanhirova tulee kainalosauvoineen kuin vanhaherra Peyton. Hän oli saanut naapurinisänniltä sakin hivutuksen. Henkivartijana tulee toinen pojista, noin 16 vuotias kaveri (Erkki Hanhirova) -pitkä vesuri kädessään.
Hän napsuttelee sitä toista kämmentään vasten kuin teurastaja Chigagosta. Poju (Erkki Hanhirova) tuntuu ottaneen lännenleffat tosissaan. Hän asettuu meidän ja automme väliin kaiketi estääkseen pakenemisen. Isä Hanhirova huitoo kepeillään ja huutaa sinisenä vaatieen filmiä kamerasta.
Kuin vanhaherra Peyton saapui toimitusjohtaja Ahti Hanhirova vaatimaan filmiä kamerasta, jolla oli kuvattu myllyttyä Junkijärveä. Henkivartijana seurasi alaikäinen poika (Erkki Hanhirova), joka pitkine vesureineen kuvitteli leikkivänsä suurtakin sankaria.
Nuoriherra Erkki Hanhirova lienee elänyt niin suojattua elämää, ettei ole tullut ajatelleeksikaan vesurilla uhkaamisen olevan rangaistava teko.
Harvoin erämaasta harhautuneet kulkijat otetaan pihamaalla noin sydämmellisesti vastaan. Mitä syytä Hanhirovalla oli vaatia filmiä?
Vesuria läiskytelleelle pojulle (Erkki Hanhirovalle) voi ystävällisesti huomauttaa, että asella uhkaaminen on rangaistava teko.
Se siitä, kaikinpuolin vastenmielinen tapaaminen. Ahti Hanhirova soitteli vielä majapaikkaammekin huutaen uhkauksiaan minkä solvauksiltaan ehti. Jääkööt omaan arvoonsa., samoin kuin nekin panettelut lahjuksista, joita veljekset
Ahti ja Veikko Hanhirova agentteineen Torniossa levittelivät.
Saattaa olla, että Torniosta löytyy Eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille muutakin työtä kuin Junkijärven tapaus.
Omat tutkimuksemme jatkuvat."
Toimitusjohtaja Erkki Parkkonen on käynyt sitkeää paperisotaa pelastakseen lepopaikkansa Hosiojrven. Kaikki on ollut tuuleen huutamista. Ainoa toivo on enää Eduskunnan oikeusasiamiehessä.
Kestää kauan ennen kuin Junkiojan katkaistusta niskasta taas vesi virtaa. Toim. joht. Erkki Parkkonen vaatii, että Junkijärven pinta on nostettava normaaliin korkeuteen ja veden on juostava Junkiojassa vapaasti ja luonnonmukaisesti.
Havator oikeudenkäyntiin. Havator Kemi-Tornion Käräjaoikeudelle Asia H07/1270 / Silja Sjödin/ Norrent. Asianomistaja Silja Sjödin
Torniolaakson keisari-- Ahti Hanhirova
This is how I live in Finland-- Apartments in Tornio
HAVATOR BATTLE GROUP vs. SILJA BATTLE GROUP 
Torniolaakson keisari Ahti Hanhirova
tyhjensi järven naapurin silmille.
HYMY 11/marraskuu 1972 Teksti Osmo Lahdenperä:
"Torniota ja jokilaaksoa hallitsee mahtava raharengas, jonka johdossa on Ahti Hanhirova, 55, Hanhirova-Yhtymän toimitusjohtaja. Mies tekee mitä tahtoo. Hän ostaa arvokkaita maa-alueita kaupungin nenän edestä piirittäen pian koko Tornion.
Keväällä hän vesilaista välittämättä tyhjensi 20 hehtaarin järven ja mylläsi sen maansiirtokoneilla toiseksi. Liete ja muta painuivat alempaan järveen liaten sen kirkkaan ja kalaisan veden perusteellisesti.
Mutta alemmalla järvellä asuu toinen toimitusjohtaja, Erkki Parkkonen joka suuttui, tarttui ensin kivärriinsä mutta teki sitten rikosilmoituksen. Lapin erämaassa on nyt kaksi toimitusjohtajaa napit vastakkain.
Ahti Hanhirova
Keskustapuolue hallitsee Torniojokilaaksoa kuin perunaruttoa poteva torajyvä, ja se takaa liikemies Ahti Hanhirovalle toimintamahdollisuudet.
Suvun poliittisen vallan on pohjustanut Veikko Hanhirova, Ahdin veli, Kepun kansanedustaja joka kuitenkin viime eduskuntavaaleissa jäi 28 äänen päähän.
Väittävät että omat koirat purivat: kun pari suurta karunkilaista sukua näki miten Karungin asemakaavan arvokkain osa oli keskitetty Hanhirovien maille, he vaihtoivat SMP:hen ja Veikko Hanhirova putosi.
Se ei vähentänyt hänen poliittista valtaansa Torniojokilaaksossa, kunnallisvaaleissa hän on tiikerijoukkoineen voimakkaasti mukana, ja veljekset pelaavat yhteen.
Ahti Hanhirova ei esiinny julkisesti kepulaisessa politiikassa. Hän on keskittynyt konkreettiseen toimintaan. Hän ostaa yhdyskunta-suunnittelun kannalta strategisia maita ja on viime aikoina siirtynyt maansiirtotöistä rakentamiseen.
Tähän mennessä hän on rakentanut paikkakunnalle kuusi rivitaloa sekä Tornion korkeimman kivikolossin, jota kutstutaan Lompsalinnaksi.
Sen alakerrassa on viinakauppa ja katolla loistavat neonvaloin sanat Fennia-Patria.
Hanhirovan "Lompsalinna" näkyy Tornion korkeimpana talona kauas. Yläkerrassa on uima-allas ja talvipuutarha.
Ja kun muistaa, että Ahti Hanhirovalla oli vuoden 1970 verokalenterissa vain 550 äyriä, täytyy ihailla miehen kykyä käyttää minimaaliset tulonsa noin näyttävästi.
Tyhjätasku ostelee hehtaareja
Ahti Hanhirovan asemaa kuvannevat erään tieasioissa kärsimään joutuneen tullimiehen sanat:
-Pannaan pystyyn kansalaiskeräys ja palkataan Amerikasta ammattitappaja. Ei sille muuten mitään mahda.
Hanhirovat tunnetaan kovina miehinä koko Lapin läänissä. Ahti Hanhirova on Hanhirova-Yhtymän toimitusjohtaja. Firma tekee maansiirtotöitä ja on perheyhtiö, jonka toimitusjohtaja on siirtänyt kaiken omaisuuden kahden alaikäisen poikansa ja vaimonsa nimiin.
Mutta vaimo Märta Hanhirovalla ei ollut äyriäkään verokalenterissa.
Ennen edustkuntavaaleja veli Veikko katsoi tarpeelliseksi ilmoittaa Pohjolan Sanomissa, että hänellä ei "valitettavasti" ole mitään tekemistä Hanhirova-Yhtymän kanssa.
Eikö yhtymän maine ollut hyväksi Eduskuntaan pyrkiville?
Ahti Hanhirovan veroäyrit olivat viime vuonna 550 eli noin 80 markkaa. Vuonna 1968 hänella oli 100 äyriä. Pohjolan Sanomat teki asiasta pienen uutisen - huolimatta siitä että lehden johtokunnan varapuheenjohtaja on veli Veikko. Tosin uutisessa ei mainittu Ahti Hanhirovan nimeä vaan puhuttiin "erään torniolaisen toimitusjohtajan" sadasta veroäyristä.
Äyreistä päätellen ei mene heikosti ainoastaan toimitusjohtajalla, vaan myös yhtymä tuntuu olevan tyhjätasku: vuoden 1971 verotuksessa sillä oli ainoastaan 92 000 äyriä, mikä viittaa noin 50 000 markan vuosituloihin.
Mutta omat ja yhtymän vähäiset tulot yhdistämällä Ahti Hanhirova on pystynyt rakentamaan kuusi rivitaloa, yhdeksänkerroksisen kivitalon tornion keskustaan -- ylintä uima-altaineen ja talvipuutarhoineen hän asuu itse, ostamaan pari järveä satojen hehtaarien tiloineen, Mannerheimin Lastensuojeluliiton entisen lastenkodin tilan Tornion Kivirannasta, metsäpalstoja Ala-Tornion, Tornion ja Ylitornion alueilta.
Viimeisin ja suurin maahankinta, jossa Tornion kaupunki jäi taas kerran nuolemaan näppejään, oli Torniojoen Uitto Oy:n maat Hellälän niemestä Tornion joen suulta.
Uittopäällikkö Åke Svensk, Suomen konsuli , ei suostunut ilmoittamaan kauppahintaa. Hän sulki puhelimen. Alueen kooksi hän muisteli 11-17 hehtaaria, mikä on uittopäälliköiltä aika huonosti muistettu.
Kauppahinta liikkui 400 000:n ja 600 000:n markan välillä. Hellälän niemi on nelisen kilometriä keskustasta, meren äärellä. Kaupunki oli suunnitellut sinne virkistys- ja camping -aluetta, mutta havahtui liian myöhään.
Samoin kävi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kivirannan tilan kanssa. Suuri ja kova mies ehti ensin.
Sitä miten Uiton Hellälän niemi voitiin viedä kaupungin nenän edestä, voi miettiä tämän suhdeverkoston pohjalta: Tornionjoen Uiton uittopäällikkö Åke Svensk on Rajajokikomission puheenjohtaja, komission jäsenenä on Veikko Hanhirova. Ja kun Veikko on Ahdin Veli, piiri pieni pyörii.
Jokatapauksessa on odotettavissa, että Ahti Hanhirovan veroäyrit näyttävät näiden hankitojen takia hieman toisenlaisilta uudessa verokalenterissa. Vuosina 1970 - 71 hän on ostanut ainakin seitsemän tilaa, joiden yhteissummaksi kertyy 773 000 mk.
Erään pankinjohtajan mukaan 90 % Hanhirova-Yhtymän tuloista tulevat valtiolta, valtiolle suoritetuista töistä. Eikö valtiolta liikene Tornioon omaa maansiirtokalustoa?
Melkoisesti kummastellen sitäkin, että valtionjohtosen Outokumpu Oy:n Kemin kaivoksilla ovat louhintatyöt olleet alusta alkaen Hanhirova-Yhtymän monopolina.
Päälle päätteeksi Hanhirova-Yhtymä sai Metsäseura Tapiolta urakan tehdä 2 kilometriä tietä Junkijärven maisemiin - Ahti Hanhirovan omille maille!
Vuoden vaihteessa yhdistetään Tornioon Karungin ja Ala-Tornion kunnat. Tuleva suur-Tornio tarvitsee uuden kaupungin talon, jota piakkoin aletaan rakentaa. Kun Ahti Hanhirovalta ei pyydettykään urakkatarjousta, hän lähetti kaupunginhallitukselle kirjeen, joka epähienon sättimisen lisäksi sisältää myös selvän uhkauksen. Pari otetta:
-Te kaupunginhallituksen vasemmiston ja liberaalien edustajat. Osoittakaa minulle yksikin rakennusliike, jolle olette paperina antaneet ja jolla olisivat tällaset edellytykset. Sen voin Teille sanoa, että niitä ei luoettelossanne ole ainuttakaan...
-Toteaisin lopuksi samoin kuin eräänä jouluna pukkipalvelun sihteeri, että "valitettavasti pukit ovat loppuneet, mutta tonttuja on sitä runsaammin."
-Tornion kaupungin puolesta hartain toiveini on, että Teidän kaltaisia neropatteja ei seuraavassa kaupunginhallituksessa istuisi, sillä metsä on paha vastaamaan siten kuin sinne huudetaan.
Hanhirova aikoi siis kostaa kaupunginhallitukselle. Hän näyttää todella tietävän oman mahtinsa. Toinen ja todennäiköisempi vaihtoehto on, että hän on harvinaisen taitamaton ja epädiplomaattinen, suoran ja karkean toiminnan mies.
Tulee halvaksi rikkoa vesilakia
Ahti Hanhirova, 55, on suunnattoman energinen mies ja käyttää energiaansa varsin monella tavalla. Yksi hänen kesäpaikoistaan sijaitsee Karungin kunnassa Aapajärvellä, josta hän omistaa saaren.
Järveä hän ei kuitenkaan omista vaan se on jakokunnan yhteinen. Siitä piittaamatta hän päätti nostaa järven pintaa, ja muiden mielipidettä kysymättä patosi järvestä lähtevän puron.
Vesi nousi pelloille ja tilallisten talousveden saanti kärsi. Yhdeksän asianosaista valitti, juttu puitiin Ala-Tornion käräjillä, pato määrättiin purettavaksi, Ahti Hanhirova maksamaan purkupalkat isännille sekä 150 mk sakkoa vesilain rikkomisesta.
-Noin halvasta kannattaa lakia rikkoakin, oli erään isännän mielipide. -Jos joku maajussi olisi tehnyt samoin, olisi heti ollut kymmenen poliisia niskassa.
Hanhirova tietysti valitti hovioikeuteen. Yhtä kuvaavaa on se, että Hanhirova ei koskaan käytä juristia apunaan. Hän luottaa omaan voimaansa.
Uskooko Hanhirova vain korven laika?
Valtaansa ja voimaansa hän luotti myös Junkijärvellä, joka on hienossa erämaassa Aavasaksasta itään.
Aapajärven tuomiota hän ei ottanut ennakkotapauksena eikä varoituksena. Eikä ollut syytäkään, sillä nyt hän päätti nostamisen sijasta laskea järven pintaa, itse asiassa tyhjentää koko parinkymmenen hehtaarin Junkijärven.
Hanhirova omistaa Junkijärven siihen liittyvine kolmine maatiloineen, ja kun niihin yhdistetään läheinen neljäs hehtaaria kertyy 300-400.
Nämäkin hehtaarit ovat viisaasti kahden alaikäisen lapsen, Erkki Petter ja Antti Petter Hanhirovan nimissä.
Syksyllä 1971 Hanhirova määräsi paikalle Yhtymän maansiirtokoneet kaivamaan auki Junkiojan niskan. Mutta tuli kallio vastaan, järven pinta aleni muttei loppunut. Työ täytyi keskeyttää.
Seuraavan vuoden maaliskuussa Hanhirova määräsi paikalle Yhtymän paineilmaporat. Korpi kaikui kun ilmakompressorit syöksyivät sysäysvoimaa. Junkiojan kallion niska katkesi yli kahden metrin syvyydeltä.
Se jytinä sai 18 metriä alemmalla järvellä kuunnelleen toisen toimitusjohtajan, Erkki Parkkosen jalkoihin vauhtia.
Hän lähetti Ylitornion kunnan vesilautakunnalle kirjelmän, joka päättyy näin:
"Nyt on kallioporaukset aloitettu, niin uskomattomalta kuin tuntuukin.
Suurten vahinkojen estäminen edellyttää pikaisia toimenpiteitä töiden lopettamiseksi. Koska näin on, pyydän kunnioittavasti vesilautakunnalta pikaisen tiedon sen mahdollisuuksista saada mainittu lainvastainen louhintatyö ajoissa pysäytetyksi. Muussa tapauksessa tulen pyytämään tämän viikon aikana asiaan kaiken mahdollisen virka-avun myös muuta tietä."
Kirjelmällä ei ollut mitään vaikutusta. Erkki Parkkonen lähetti vielä kolme yhtä korrektisti muotoiltua vetoomusta, mutta ne upposivat Vesilautakunnan arkuuden ja laintulkintojen suohon.
Parkkonen sai kuitenkin vesilautakunnan kokoon 8.4.1972 ja Hanhirovan sinne kuultavaksi. Tämä ilmoitti tyhjentävänsä järven toukokuun lopulla, kun on saanut siihen luvan.
Parkkonen sekä Aatos Toivanen, tilallinen, palasivat kokouksesta Hosiojärvelle, näkivät ja kirosivat: järvi oli mustana, Junkioja työnsi suun täydeltä mutaa ja lietettä. Se oli räjäytetty auki vesilautakunnan kokouksen aikana!
-Kahloimme lumessa pyhävaatteet läpimärkänä ja katsoimme, kuinka loka valui täyttäen metsäojat ja sotkien järven, kertoo Erkki Parkkonen.
-Naapurin isäntä, Toivanen, soitti vesilautakunnalle, että tulkaa nyt katsomaan. Sillon minulla oli viha huipussaan ja vinsesteri mielessä. Ajattelin että jos Hanhirova saapuu lautakunnan mukana, silloin on käytettävä vinsesteriä, koska näyttää siltä että korvessa on ainoastaan korven laki. Ainakin Hanhirova tuntee vain sen.
Lautakunta kävi ja levitteli käsiään. Parkkonen teki vielä samana päivänä rikosilmoituksen Ylitornion poliisille. Poliisit kävivät mutta mitään muuta ei tapahtunut.
Nimismies ja vesilautakunta antoivat kaikesta piittaamatta hiljaisen hyväksymisensä näille vesilainvastaisille toimille, sanoo Parkkonen. -He eivät pystyneet ja ilmeisesti eivät halunneet pahoittaa Hanhirovan mieltä.
Hanhirovan toimenpiteet ovat aivan ilmeisesti myös Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn rajajokisopimuksen vastaisia. Rajajokisopimuksen I luvun 1. artikla ja III luvun 1. artikla puhuvat järvistä ja vesitöistä jotka ovat rajajoen haarautumia tai laskevat rajajokeen.
Artikloissa kielletään tällaisten vesistöjen veden korkeuksien säätely samoin kuin muutkin toimenpiteet, jotka vaikuttavat pohjavesiin ja yleensä luonnonmuutoksiin.
Toimenpiteille on saatava rajajokikomission lupa.
Mutta kun muistetaan että Ahdin veli Veikko Hanhirova on rajajokikomission jäsen, on kaiketi tyydyttävä vain nyökyttelemään päätä ja rykäisemään ymmärtäväisesti.
Vahingonkorvaukset ovat isot
Mutta Junkijärvellä tapahtui sitä enemmän. Ahti Hanhirova on käyttänyt suuria maansiirtokoneitaan estottomasti ja muuttanut koko järven luonteen.
-Hän tyhjensi järven ja päästi sen pohjamudat Hosiojärveen, kertoo Parkkonen. -Luonnollisesti sen vesi sotkeentui.Puro jota pitkin vesi aikaisemmin virtasi rauhallisesti, ei tietenkään jaksanut niellä moisia vesi- ja lietemääriä. Ne levisivät metsiin ja tukkivat ojituksia.
-Kuolleita kaloja ajelehti Hosiojärvessä, joka on ollut kuuluisa kirkkaasta vedestään. Tänä vuonna sitä ei ole voinut kirkkaaksi sanoa.
Erkki Parkkosella on kesänviettopaikkanaan vanha mökki Hosiojärven rannalla. Itseasiassa hän viettää siellä perheineen suuren osan vuodesta. Ajaa aamulla töihin Tornioon ja palaa illalla.
Mitä mieltä on tyhjentää kaunis erämaajärvi, myllertää ja kaivaa täyteen kanavia. Onko vaikuttimena ollut joku etelän matkailubrosyyrin ankkalammikko suihkukaivoineen.
Ympäristöstä huomaa että mies suhtautuu kunnioituksella ja rakkaudella luontoon. Mihinkään ei olla koskettu, ruoho ja puut ja pensaat kasvavat vapaasti. Pihalla on suuri lintujen ruokintalava, metsän reunassa vastaava jäniksille ja metsälinnuille.
Täysi vastakohta ylemmällä järvellä olevalle Hanhirovan kelohonkapalatsille raeruohoineen, istutuksineen, keinotekoisine saarinee.
-Kun on kyse tällaisesta lepopaikasta, kuten minun osaltani on sanoo rauhallinen ja rehti Parkkonen, -On markoissa vaikea mitata sitä vahinkoa kun menettää kirkkaan ihanan veden, jota on voinut läpi kesän käyttää ruokavetenä, tänä kesänä se on ollut erittäin epämieluisaa jopa uintivetenä.
-Järvessä on ollut runsaasti kalaa, ja kylmästä kirkkaasta vedestä nostetut kalat ovat olleet herkkua. Tänä kesänä ei ole voinut verkkoa laskea veteen. Se on heti likainen ja tahmea, tulee niin raskaaks että painuu pohjaan. Katiskat joilla on saanut ahventa ja haukea yllinkyllin, eivät ole antaneet tänä kesänä yhtään mitään.
-En käsitä ajoiko tuo likainen vesi kalat edellään pois järvestä johtavaa puroa myöten vai minne ovat menneet, mutta myöskään naapurin isäntä ei ole saanut yhtään kalaa.
-Naapurin isännällä on kala-allas johon hänen piti tänä kesänä istuttaa kalat, mutta siittä ei tullut mitään. Myös minun piti rakentaa allas joka olisi saanut vetensä Junkiojasta, mutta oja on nyt kuiva.
Ajottiko vaatija vahingon korvausta?
-Kyllä. Vahingot ovat niin selvät että on vaadittava. Vastikään kaivetut metsäojat ovat menneet tukkoon, kalat ovat kadonneet. Vahinkoja on vaikea mennä markkamääräisesti kiistatta määrittelemään, mutta kesänviettopaikan arvon aleneminen on aivan selvä asia.
-Kyseessä on niin suuret henkiset arvot, että korvausvaatimus tulee olemaan suuri. Sen on oltava suuri, jotta vesilain rikkomiselle tulisi jokin este.
Näissä erämaissa on siis kaksi toimitusjohtajaa napit vastakkain.
-En minä halua olla vastakkain, mutta en tule myöskään taipumaan oikeudettomaan tilaan, jonka uhriksi olen nyt joutunut. Olen vakuuttunut, että Eduskunnan oikeusasiamies tulee saamaan asiat järjestykseen.
Toisin sanoen Hanhirova saa jälleen 150 markan sakon, mutta on myös saanut tahtonsa läpi?
-Sellainen sakko ei vastaa tarkoitustaan. Sillä summalla kannattaa jo lakia rikkoakkin.
Palautuko Hosiojärvi ennalleen?
-Vaikea sanoa. Liete on jonkin verran laskenut, mutta kun kävelee uimarannassa, jälkeen jää sekoittuneen veden vana. Ja kun tuuli käy, se nostaa pohjasta mutaa. Järvi on nyt luonnottoman runsaasti lastattu leijuvalla roskalla ja lietteellä, joka tuli Junkijärvestä.
Ovatko virkamiehet peloissaan vai lahjottu
-Ei laissa sinäänsä mitään vikaa ole, sanoo Parkkonen, -Mutta esittelevissä viranomaisissa sitäkin enemmän. Heitä ei saa millään töihin.
Ei ainakaan Junkijärven tapauksessa. Hanhirova herättää paikallisissa virkamiehissä yleistä haluttamuutta tutkimuksiin.
Vesilautakunta totesi että Junkioja oli räjäytetty ja vettä juoksutettu Hosiojärveen ilman lupaa. Mutta jopa lautakunnan puheenjohtaja, ylitullivartija Lauri Kohonen oli sitä mieltä, että omalle järvelle saa tehdä mitä vain.
Jotkut olivat toista mieltä ja niin juttu siirrettiin kuin kuuma peruna Lapin Vesipiirin tutkittavaksi.
Ja mitä teki Ylitornion nimismies Lasse W. Honkanen?
-Kyllä siellä paikalla käytiin, sanoi Honkanen.
Tekikö Parkkonen rikosilmoituksen?
-Kai se teki. Mutta on ollut noita kansliatöitä koko kesän niin paljon... Soittakaa ylikonstaapeli Virtaselle, hän kävi siellä.
Ylikonst. Virtanen: -Parkkonen teki rikosilmoituksen ja käytiin paikalla katsomassa. Mutta silloin oli vain valmistelevat työt meneillään.
Juuri niistähän Parkkonen teki ilmoituksen.
-Joo, mutta Hanhirova odotti lupaa veden juoksutukselle.
Mistä hän sitä odotti?
-???????
-Krhm, en löydä nyt niitä papereita, konstaapeli joka asiaa tutkii, on juuri lomalla...
Jaha. Hellurei, ja herrat nauraa.
On todennäköistä ettei Hanhirova ole mitään lupaa mistään hakenutkaan. Ja jos hän on luvan saanut, se on laiton koska asianosaisia ei ole kuultu.
Entä mitä teki Lapin vesipiiri?
Piiri-insinööri Listo ei antanut Hanhirovan asiaa kenenkään alaisensa tutkittavaksi -Ei varsinkaan insinööri Ahti Riskulle joka tunnetaan lahjomattoman rehellisenä Lapin oikeustaistelijana.
Listo päätti hoitaa asian itse.
Missä vaiheessa juttu on nyt, insinööri Listo?
-Olen lähettänyt Vesihallitukselle kirjelmän.
Miltä asia näyttää?
-Koko asiassa ei ole mitään perää, se on aivan turhan päiten vireillä.
Miten perustelette?
-En minä nyt kaikkia muista, se on pitkä kirjelmä... mutta... Junkijärvi on niin pieni ja Hosiojärvi niin suuri.
Ins. Listo kehoitti tulemaan Rovaniemelle lukemaan kirjelmänsä, mutta jos mies ei itse muita perusteluja muista, turha sitä on lähteä lukemaan.
Peli on siis pelattu ja toimitusjohtaja Ahti Hanhirova johtaa kaikin tuomariäänin. Toimitusjohtaja Erkki Parkkosella ei ole enään muuta toivoa kun Eduskunnan oikeusasiamies, jolle toukokuussa lähetetty valitus päättyy näin:
"Kaiken edellä olevan johdosta katson jääneeni vaille lain suojaa virkamiesten laiminlyönnin vuoksi, koska selvästi vesilaissa (1. luvun 15 §) kiellettyä ja oikeuttani loukkaavan järven tyhjentämistä ei ole yritettykään estää. Erityisesti katson vesilautakunnan viivyttäneen asiaa suorastaan tarkoituksellisesti ja koska vesilautakunnalle ja vesipiirille kuuluu vesilain mukaan valvonta jo viran puolesta eivätkä he ole ryhtyneet toimenpiteisiin edes saatuaan ilmoituksen, katson kyseessä olevan virkavelvollisuuksien laiminlyönnin. Myöskään nimismies ei puuttunut asiaan, vaikka pyysin häneltä virka-apua selvästi lainvastaisen toimenpiteen estämiseksi.
Pyydänkin kunnioittaen teitä ryhtymään toimenpiteisiin rikkomusten saattamiseks oikeuden käsiteltäviksi ja virkamiesten velvoittamiseksi virkavelvollisuuksiensa täyttämiseen."
Erämaa uhkaa
Naapurit kertoivat että Junkijärvelle on vähän vaarallista mennä: luodit voivat lennellä kerran olivat poromiehet eksyneet Hanhirovan järvelle ja heitä kohti oli ammuttu. Mutta poromiehillä oli pyssyt mukana ja he ampuivat takaisin.
Varoituksista huolimatta uskaltauduimme järvelle. Näky on uskomaton Junkiojan kallioniska on porattu ja räjäytetty taivaantuuliin, röykkiöittäin kiviä ja maata pitkin metsää.
Louhokseen on tehty pato mutta se on tarpeeton: vettä ei ole sen kummallakaan puolen.
Itse järvi on masentava. Ristiin rastiin halkeillut järven pohja irvistelee kuin autiomaa tai kuun maisema. Rannoille on työntötraktoreilla puskettu
metrien korkuiset vuoret järven mutapohjaa -sitä joka ei lähtenyt Hosiojärveen Parkosta ja Toivasta ilahduttamaan.
Rantametsiin on kaivettu outoja kanavia, järvi on myllätty valtavalla tavalla. Murhattu järvi.
Mitä mieltä on ryhtyä saneraamaan kaunista luonnon järveä keskellä erämaata? Mihin Hanhirova pyrkii - luomaan oman valtakunnan?
Parkkonen pudistaa päätään: -En voi käsittää.
Järven ekologia mikromaailmoineen on vuosituhansien kehityksen tulos. Nyt se on hetkessä hävitetty. Palautuuko se koskaan ennalleen, ja kuinka kauan siihen kuluu ennen kuin järvi yleensä täyttyy.
Edesmenneen Junkiojan hitaasta virtauksesta päätellen se kestää kauan.
Yhdellä rannalla kohoaa suuri ja komea Lapin kelohongista rakennettu huvila. Sitä ympäröi tasainen raeruohomatto kuin muovinen unelma.
Huvilan eteen on kaivettu keinotekoinen pyöreä saari. Kun tarpeeksi on kaivettu, on hiekkaakin saatu näkyviin.
Pihalla meidät on huomattu. Laukauksia ei kuitenkaan kuulu. Ahti Hanhirova tulee kainalosauvoineen kuin vanhaherra Peyton. Hän oli saanut naapurinisänniltä sakin hivutuksen. Henkivartijana tulee toinen pojista, noin 16 vuotias kaveri (Erkki Hanhirova) -pitkä vesuri kädessään.
Hän napsuttelee sitä toista kämmentään vasten kuin teurastaja Chigagosta. Poju (Erkki Hanhirova) tuntuu ottaneen lännenleffat tosissaan. Hän asettuu meidän ja automme väliin kaiketi estääkseen pakenemisen. Isä Hanhirova huitoo kepeillään ja huutaa sinisenä vaatieen filmiä kamerasta.
Kuin vanhaherra Peyton saapui toimitusjohtaja Ahti Hanhirova vaatimaan filmiä kamerasta, jolla oli kuvattu myllyttyä Junkijärveä. Henkivartijana seurasi alaikäinen poika (Erkki Hanhirova), joka pitkine vesureineen kuvitteli leikkivänsä suurtakin sankaria.
Nuoriherra Erkki Hanhirova lienee elänyt niin suojattua elämää, ettei ole tullut ajatelleeksikaan vesurilla uhkaamisen olevan rangaistava teko.
Harvoin erämaasta harhautuneet kulkijat otetaan pihamaalla noin sydämmellisesti vastaan. Mitä syytä Hanhirovalla oli vaatia filmiä?
Vesuria läiskytelleelle pojulle (Erkki Hanhirovalle) voi ystävällisesti huomauttaa, että asella uhkaaminen on rangaistava teko.
Se siitä, kaikinpuolin vastenmielinen tapaaminen. Ahti Hanhirova soitteli vielä majapaikkaammekin huutaen uhkauksiaan minkä solvauksiltaan ehti. Jääkööt omaan arvoonsa., samoin kuin nekin panettelut lahjuksista, joita veljekset
Ahti ja Veikko Hanhirova agentteineen Torniossa levittelivät.
Saattaa olla, että Torniosta löytyy Eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille muutakin työtä kuin Junkijärven tapaus.
Omat tutkimuksemme jatkuvat."
Toimitusjohtaja Erkki Parkkonen on käynyt sitkeää paperisotaa pelastakseen lepopaikkansa Hosiojrven. Kaikki on ollut tuuleen huutamista. Ainoa toivo on enää Eduskunnan oikeusasiamiehessä.
Kestää kauan ennen kuin Junkiojan katkaistusta niskasta taas vesi virtaa. Toim. joht. Erkki Parkkonen vaatii, että Junkijärven pinta on nostettava normaaliin korkeuteen ja veden on juostava Junkiojassa vapaasti ja luonnonmukaisesti.
Havator oikeudenkäyntiin. Havator Kemi-Tornion Käräjaoikeudelle Asia H07/1270 / Silja Sjödin/ Norrent. Asianomistaja Silja Sjödin
Torniolaakson keisari-- Ahti Hanhirova
This is how I live in Finland-- Apartments in Tornio
Tunnisteet: Ahti, Antti, Erkki, Hanhirova, HAVATOR OY:n kiinteistövälitys, Hequity i Göteborg AB, Norrent, Oikeudenkäynnit, oikeudenkäyntiin, Satu, Tomira, Tuomo Heikkilä
¶ 5:28 ip.
